This time I'll introduce you to an example from my porcelain animal collection. For most people, the word "porcelain figurine" brings something cheap and tasteless to mind. However, this is not the case with the figurines I'm collecting. (well, whether or not they are in good taste depends on your subjective opinion ;-).
The figurines I'm mostly interested in are manufactured by renowned Central-European factories, mostly the danish Royal Copenhagen and Bing & Grøndahl (which merged with Royal Copenhagen in 1987).
I don't blindly collect everything from them, though, like some collectors do. Only the ones that speak to me, that I really want to look at.
---
Tällä kertaa vuorossa yksi esimerkki posliinieläinkokoelmistani. Useimmille ihmisille tulee sanasta "posliinifiguuri" jotakin halpaa ja mautonta suoraan Tiimarista. Nämä keräilemäni posliinieläimet eivät kuitenkaan kuulu siihen ryhmään (vaikka, no, jokainenhan itse omasta subjektiivisesta näkemyksestään käsin määrittelee sen, mikä edustaa hyvää makua ja mikä ei ;-)
Figuurit joista enimmäkseen olen kiinnostunut ovat tunnettujen Keski-Eurooppalaisten tehtaiden tuotteita, useimmin royal Copenhagenin ja Bing & Grøndahlin (joka kylläkin yhdistyi Royal Copenhagen kanssa 1987).
En tosin sokeasti keräile kaikkea mahdollista näiden valmistamaa kuten jotkut keräilijät. Vain sellaisia yksilöitä jotka puhuttelevat minua, joita todella haluan katsella.
This particular figure is from Bing & Grøndahl. I'm unable to date him since the factory hallmark is different from any of the ones I've seen in Bing & Grøndahl product guides , but I'm quessing he's from around 1920-30-40's? Not a 100% sure though.
I spotted him a couple of years ago at the Antiquities Fair held in Stockholm, Sweden. and was immediately captivated by the dynamic pose.
Usually figurines are sculpted in harmonious manner, it is not often that you see a figurine with an alarmed or even an aggressive posture.
This dog seems rather agitated though.
---
Tämä nimenomainen figuuri on Bing & Grøndahlin valmistama. En ole onnistunut todentamaan milloin se on valmistettu, koska tehtaan leima on hieman erilainen kuin ne, joita olen nähnyt Bing & Grøndahl tuoteoppaissa, mutta arvelisin sen sijoittuvan johonkin 1920-30-40 luvuille? En kyllä ole 100 % varma.
Huomasin koiran muutama vuosi sitten Tukholman Antikmässänilla ja kiinnitin heti huomiota sen asentoon. Useimmiten figuurit on muovattu melko rauhanomaisiin asentoihin, ei sitä useinkaan tapaa posliinifiguuria, jonka olemus henkisi varuillaanoloa tai jopa aggressiota.
I'm not an expert on interpreting the body language of dogs, but it is clear that this dog is agitated by something. I've always thought that this dog is probably in a guarding stance, barking at an intruder. He is not necessarily on the offensive, but his mood might turn into defensive aggression if provocated enough.
I've thought of him being a mixed-breed - probably even a dog-wolf mix - but a search on the web revealed that he's a German Shepherd - or at least intended to be one.
What I love particularly about this dog is the sculpting, the way the muscles seem tense, and the details on his paws. I love it when animals are depicted as something wild, and not as the polished, romanticised image that is often forced upon them.
I think I can say he is one of my favorites among the things I own. I've yet to come across anything quite like him.
---
En ole koirien elekielen tulkinnassa mikään ekspertti, mutta uskon sen olevan melko selkeää että koira on "vauhkoontunut" jostakin. Olen aina ajatellut että tämä koira luultavasti vartioimassa ja haukkuu hätyyttääkseen tunkeilijan tai ilmoittaakseen tästä omistajalle. Se ei välttämättä ole vielä hyökkäyslinjalla, mutta jos sitä provosoi vielä enemmän, tilanne saattaa johtaa aggressiiviseen toimintaan (tai ehkä puolustukseen).
Aiemmin pidin koiraa on sekarotuisena - ehkäpä jopa koirasutena - mutta nettitutkailun perusteella paljastui että se on saksanpaimenkoira - tai ainakin tarkoitettu olemaan sellainen.
Pidän siinä erityisesti skulptauksesta, siitä miten lihakset näyttävät jännittyneiltä sekä tassujen muotoilun yksityiskohdista. Pidän siitä, että eläimiä esitetään eläimellisinä, eikä aina romantisoituina kiiltokuvamaisina versioina.
Luulenpa että voin sanoa tämän koiran lukeutuvan yhdeksi lemppareimmista omistamistani asioista. Eteen ei ole tullut tähän mennessä mitään vastaavaa.
