Saturday, July 19, 2014

Curse you, summer flu!

15.7.Get well soon, little Remy!
I've had a horrible case of summer flu during the past week and it still hasn't let up. It's no fun at all! I haven't been able to go outside so I've had to skip the summer doll photo-challenge for multiple days.

But yeah, I dug up a book to try and read and I have a manga-recommendation specially for you my friend, just look under the cut!

---
Minulla on ollut koko viikon ihan kauhea kesäflunssa eikä se vieläkään tahdo hellittää. Ei ole yhtään kivaa! En ole oikein voinut käydä ulkona kuvaamassa, joten on täytynyt skipata monta päivää Pullip Suomen kesänukkekuvaushaasteesta.

Mutta jep, kaivoin esiin kirjan jota olen ajatellut alkaa lukea ja myöskin väsäsin mangasuosittelun specially for you my friend, joten kurkistapa tähän postaukseen!






OK, well I went outside for a little while so that I could take these pics. It's been a while since I last read a novel in finnish. I usually read everything in english or german nowadays... It's not because I'd think any less of finnish language, but.. it's just become kind of a habit to me to buy my books in english. I hardly ever find the books I like in finnish either.
But "The Robots of Dawn" was something that I found among the books we had at our summer place.

I used to read all things Sci-Fi when I was in junior high. I've been meaning to read Isaac Asimov's books again and actually I would have wanted to start with "I, Robot". Mainly because that's a collection of short stories and as my attention span has become rather short (I blame you, Internet), I thought it would be fitting to start with not having to spend much time until the story comes to its conclusion. But also because I remember liking that book very much.
The stories made me sad, but it was an interesting kind of sadness. And there was a story called "Robbie", about a robot that was bought to a family to babysit a child and became loved like a friend by her. I used to read that story again and again. And now I want to read it yet again, to see if it rises the same kind of emotions in my adult self as in my teenage-self. But I couldn't find that book anywhere.

I've only just started to read "The Robots of Dawn", but already it is becoming very clear to me, that my doll-robots and the story behind them is strongly influenced by Asimov's visions of robotics. It's been years since I've read his books, but I guess this only goes to show that things linger in your sub-conscious for a long time and affect your imagination. Eventhough  you think you've almost forgotten about the original source that spiked the inspiration.
And although I'm still at the first chapters on this book, there's this daunting feeling of defeat in me. You know when you are dealing with a person and you can immediately tell that their intelligence surpasses that of your own by miles? Well that feeling while reading Asimov! I'll never be able to come up with anything like his books no matter how I tried. Well, at least I know enough to appreciate a masterpiece when I see one.

Makes me wonder what kind of crap I've been reading all these years. It is not often that I don't secretly think; "Heh, yeah, I could do this a lot better if I just put my mind to it!" while reading a book. Not to be arrogant or anything. I guess it was time for something to show me my place. Heh. :-P
Oh yeah, but Asimov's books are good, but don't just take my word for it, go read them, you!

 Also, I'm drinking loads of green tea to help me with recovery... I don't know if it's working but at least it makes my sore throat feel a little bit better. And who could feel miserable while drinking from a monkey-cup huh?

---
Uh, ja sama suomeksi. Lyhennän tätä vähän.
Ok, no menin ulos vähäksi aikaa että sain otettua nämä kuvat. Siitä on jo jonkin aikaa kun luin viimeksi romaanin suomeksi. Nykyisin luen melkein kaiken kaunokirjallisuuden englanniksi tai saksaksi... En toki mitenkään dissaa suomen kieltä, mutta siitä on vain tullut tapa että ostan kirjat useimmiten englanniksi.
Aamunkoiton robotit löytyi tosin mökillä olleiden kirjojen joukosta.

Ahnehdin scifi-kirjoja yläasteikäisenä. Minun on ollut tarkoitus lukea Asimovin kirjat uudelleen ja oikeastaan olisin halunnut aloittaa "Minä, Robotti"-novellikokoelmasta. Isoksi osaksi siitä syystä että keskittymiskykyni on huomattavasti alentunut (syytän sinua, internet!), mutta myös siksi että muistan pitäneeni tuosta kirjasta todella paljon. Sen kirjan novellit saivat minut hieman surulliseksi, kuten usein roboteista kertovat asiat, mutta jotenkin... kiinnostavalla tavalla surulliseksi.
Ja kirjassa oli "Robbie"-niminen tarina josta pidin aivan erityisesti. Siinä perheeseen ostettiin robotti kaitsemaan pikkutyttöä ja tyttö oppii rakastamaan robottia kuin ystävää. Luin sen tarinan uudelleen ja uudelleen. Ja nyt haluaisin lukea sen taas ja nähdä herättääkö se samanlaisia tunteita kuin ennen. Mutta en löytänyt "Minä, Robotti"-kirjaa mistään.

Olen vasta aloittanut lukemaan "Aamunkoiton robotit"-kirjaa, mutta jo nyt olen havainnut että itseasiassa olen inspiroitunut Asimovin näkemyksistä robotiikasta suuresti ja se on vaikuttanut nukke-robottieni hahmojen ja tarinan syntyyn. Vaikkakin siitä on kulunut vuosia kun viimeksi olen "joutunut alttiiksi" kirjojen vaikutuksille.
Ja vaikka olen menossa vasta ensimmäisissä luvuissa, jo nyt iskee vastaan tunne "häviöstä". Tiedättekö tunteen, kun kohtaat jonkin henkilön ja pystyt heti havaitsemaan että hän on paljon älykkäämpi kuin sinä? Noh, se tunne lukiessa Asimovin kirjoja! En varmaankaan ikinä pystyisi tuottamaan mitään tällaista... No, ainakin olen tarpeeksi älykäs tunnistamaan mestariteoksen kun kohtaan sellaisen.
Mutta: Asimovin kirjat ovat todella hyviä, lukekaa niitä!

Ja lisäksi juon litroittain vihreää teetä, jos se vaikka auttaisi paranemisen kanssa... en tiedä toimiiko, mutta ainakin lievittää hieman kurkkukipua. Ja kukapa voisi tuntea olonsa surkeaksi apinamukista juodessaan?


And then we have this! Switch Girl!!-manga by Aida Natsumi.
I got intrigued by the advertisements of this manga that I saw in Germany and decided to buy the first three volumes. I should have bought more! This was a really entertaining read and a bit different from other shoujo-manga.

As the title suggests (or does it?), the main character, Tamiya Nika, is a girl who has two sides. She's pretty, fashionable and popular in school, that's her ON-mode. But once she gets home, it's almost like a switch is turned OFF and she's a completely different person. She dresses in comfy worn-out clothes, puts her hair up in ridiculous buns, eats stuff that normally only old men enjoy eating (like stinky kusaya fish), and acts very un-femininely.
No-one at school knows about this (except for her best friend Nino) and Nika is terrified of what would happen if someone found out about her "true form".
---

Ja sitten on tämä! Switch Girl!!-manga Aida Natsumilta.
Kiinnostuin tästä nähtyäni mainoksia siitä Saksassa ja päätin ostaa kolme ensimmäistä volumea. Olisinpa ostanut enemmän! Tämä on tosi viihdyttävää luettavaa ja mukavan erilainen muusta shoujo-mangasta.

Kuten sarjan nimi antaa ymmärtää (vai antaako?), päähenkilö Tamiya Nika on tyttö, jolla on kaksi puolta. Hän on kaunis, tyylikäs ja suosittu koulussa, tämä on hänen ON-moodinsa. Mutta kotiin päästyään on kuin katkaisinta painettaisiin OFF-asentoon, ja Nika on täysin erilainen ihminen. Hän pukeutuu mukaviin mutta kuluneisiin vaatteisiin, sitoo hiuksensa hassunnäköisiin pallukoihin päälaelle, syö mielellään ruokia joita tavallisesti vain setämiehet mussuttavat (kuten haisevaista kusaya-kalaa) ja käyttäytyy muutenkin tosi epätyttömäisesti.
Kukaan koulussa ei tiedä tätä (lukuunottamatta parasta ystävää, Ninoa) ja Nika ei kuollakseenkaan halua että totuus hänen "todellisesta minästään" paljastuisi kenellekään.




Nika has planned that she'll happily live her highschool-life while switching between her both personalities. However, a new transfer student, a boy named Kamiyama Arata , who's also Nika's nextdoor neighbor, finds out about Nika's secret... Will he help Nika keep her secret, or will Nika's peaceful personality-switching days be all over?
You'll know if you read the manga. ^3^

Sadly, I don't think that there is an official english release of this manga yet, but I think you might find scanlations in english. Wondering about the Tokyopop-logo on the books? Yeah, while the American Tokyopop is now but a faded memory (although they do seem to publish Hetalia still? Probably because they are afraid of raging Hetalia-fans... hehehe) Tokyopop Hamburg in Germany is doing fine!

...or at least I think they are doing fine. The manga-industry is well past it's Golden Era here in the Europe too, and I think manga sales have decreased in Germany as well. It still doesn't show all that much in some bookstores...

---
Nika on suunnitellut elävänsä lukioaikansa vaihdellen iloisesti kahden persoonallisuutensa välillä. Mutta, Nikan luokalle saapuu uusi oppilas, poika nimeltä Kamiyama Arata , joka sattuu olemaan myös Nikan naapuri. Arata saa selville Nikan salaisuuden... Auttaako hän Nikaa säilyttämään sen vai paljastaako hän koko luokalle Nikan todellisen persoonallisuuden?
Sen saat tietää kun luet mangaa! ^3^

Ikävä kyllä, en usko että Switch Girl!!istä on vielä olemassa virallista englanti-käännöstä, mutta saatat löytää skanlaatioita netistä englanniksi. Ihmetyttääkö Tokyopop-logo näissä kirjoissa? Noh, vaikka amerikkalainen Tokyopop on nykyisin vain haalea muisto entisestä (vaikkakin taitavat julkaista vielä Hetaliaa? Varmaan koska muuten joutuisivat kiukkuisten hetalistien uhreiksi... hehehe), niin Tokyopop Hampurin osasto Saksassa on ja porskuttaa!

...tai ainakin niin luulen. Mangan julkaisu taitaa olla kuitenkin täällä Euroopassakin ohittanut Kultaisen Aikansa, ja mangan myyntiluvut laskeneet myös Saksassa. Vaikka ei se paljon näy viellä joissakin kirjakaupoissa...



This picture is taken at one of my favorite bookstores in Hamburg. A wall full of manga, that's a sight to behold! :D And this is not even everything they've got, the new releases are on a separate set of tables for easy access.

---
Tämä kuva on otettu yhdessä suosikki-kirjakaupoistani Hampurissa. Koko seinällinen mangaa, mikä ihana näky! :D Eikä tässä vielä kaikki, uudet julkaisut ovat erillisillä pöydillä että ne löytäisi helpommin.



"A Question!!
When you're eating ice cream straight from the cup at home, do you lick the backside of the lid?
-Yes. -No.

On days off do you hang out the whole day in pyjamas without a bra?
 -Yes. -No.

-If you answered "Yes." to both questions, then you have the talent to be a Switch Girl!!"

---
"Kysymys!!
Kun syöt jäätelöä kotona purkista, nuoletko kannen?
-Kyllä. -Ei.

Liikuskeletko vapaapäivinä pelkässä pyjamassa ilman rintsikoita?
-Kyllä. -Ei.

Jos vastasit "Kyllä." molempiin kysymyksiin, sitten sinulla on kyky olla Switch Girl!!"


This is part of why I decided to recommend this manga to you; the author was "kind" enough to add a little curse at the back of the second volume. If the reader doesn't recommend this manga to at least five friends, she'll have bad luck with men as the author herself! I don't want to have bad luck with men so I hope at least five people read this recommendation, hohoho~ X'D

What a way to thank readers for buying the books. Sheesh!

Well, anyway, my personal thoughts on Switch Girl!!
I love it when there are unconventional female characters in comics that aren't just plain old, boring "cute girls" like in so many shoujo comics, and that's what drew me to this manga in the first place. I enjoy watching OFF-mode Nika's funny way of life and her strange habits. Nika's a strong leading girl-character which is always a good thing. There's also a nice cast of supporting characters with varying degrees of odd characteristics so that keeps the manga interesting as well (in the later volumes the manga will bring forth a certain BL-doujinshi-creating girl-duo that I find especially amusing).

The mangaka also has a unique way of inserting humorous panels here and there with different kinds of drawing styles which I enjoy very much! And she writes about her personal life in between the manga chapters and explains what incidents in her real life have inspired certain things in the manga which is very interesting.
I find I'm usually more keen on reading about the mangaka's life than that of the characters... hehe, I guess the life of a real person who draws manga in Japan is utterly more interesting to read than any of her creations...

However, although I like this manga a lot, I'm not sure if I'm completely comfortable with how the manga still presents Nika in her ON-mode as the most popular girl in school and how everyone admires her and how perfect she is in every way etc. etc. Although it is shown that a girl can lead a life that's quite the opposite to the polished pictures in fashion magazines, I can't help but feel that they still needed to add the "picture-perfect"-version of Nika to appeal to readers and to not be too unconventional. I hope that in the end Nika's friends will accept her OFF-mode, and it will not be considered only as something that she should be ashamed of.

I'd still recommend this manga to the fans of slightly different shoujo. Switch Girl!! spans to 25 volumes so it might be yet another one of those "will this ever end?" comics that get boring before long, but then again it might surprise us and come up with new twists! Anyway, this has been a manga that spiked my interest in shoujo after a long pause. I surely will order more volumes to see how this wraps up~ 
---

Tässä osasyy miksi päätin esitellä mangaa; mangaka oli tosi "ystävällinen" ja liitti kakkosvolan loppuun kirouksen. Jos lukija ei suosittele tätä mangaa vähintään viidelle kaverille, tulee osaksi yhtä huono mies-onni kuin mangakalla itselläänkin! En halua huonoa miesonnea joten toivottavasti vähintään viisi ihmistä lukee tämän suosittelun, hohoho~ X'D

Mikä tapa kiittää lukijoita kirjojen ostamisesta, hitsit!

No joka tapauksessa, sitten omiin mielipiteisiini tästä mangasta!
Minusta on ihan parasta, kun sarjakuvissa on joskus epätavallisia naishahmoja, jotka ovat mukavaa poikkeusta pelkkiin tylsiin geneerisiin söpösöpö-tyttöihin. Tämä hahmo itseasiassa oli yksi niistä jutuista jotka saivat minut tarttumaan Switch Girl!!iin. Ja minusta on todella hauskaa lukea OFF-moodi Nikan hassusta elämästä ja oudoista tavoista. Nika on vahva naispäähenkilö, mikä on aina hyvä juttu.
Mukana on myös sivuhahmo-kavalkadi, joilla kaikilla on omat erikoiset ominaisuutensa ja tämä pitää sarjan myöskin kiinnostavana eli se ei riipu vain yhden hahmon varassa. Myöhemmissä osissa esitellään mm. tyttöduo, joka tekee Boys Love-doujinsheja ja jotka ovat minusta erityisen hauskoja. :3

Switch Girl!!'n piirtäjällä on erikoinen tapa lisäillä väliin erilaisilla piirrostyyleillä tehtyjä huumoripaneeleja ja pidän tästä ratkaisusta tosi paljon! Hän myöskin kirjoittaa mangan lukujen välillä sattumuksia omasta elämästään jotka ovat toimineet innoittajina mangan tapahtumille ja näitä on tosi kiintoisaa lukea. Olen havainnut että minusta on yleensä kiinnostavampaa lukea itse mangakan omasta elämästä kuin hahmojen edesottamuksista. Ehkäpä Japanissa työkseen mangaa piirtävän oikean ihmisen elämä onkin loppujen lopuksi paljon kiehtovampaa kuin mitkään hänen luomuksistaan?

Kuitenkin, vaikka tästä mangasta pidänkin, en silti ole varma olenko ihan täysin innostunut siitä miten Nikan ON-moodi esitetään koulun suosituimpana tyttönä, ja miten kaikki ihailevat häntä jne. jne. Vaikka mangassa näytetään, että on mahdollista että tyttö elää tavalla joka täysin ristiriidassa muotilehtien ihannemaailman kanssa, niin silti mangaan on pitänyt tunkea se kiiltokuvaimaisempi puoli. Toivottavasti mangan loppua kohden Nikan ystävät hyväksyvät hänen OFF-moodinsa eikä sitä esitetä vain hävettävänä asiana.

Suosittelisin tätä mangaa kuitenkin kaikille hieman erilaisemman shoujon ystäville! Switch Girl!! on 25 pokkarin pituinen, joten pelkään että se saattaa olla yksi näitä "eikö tämä koskaan lopu"-sarjoja joiden puhti hyytyy kesken kaiken. Mutta voihan toki olla että sarjan kuluessa tulee vastaan myös uusia käänteitä ja se säilyttää tasonsa! Ainakin tämä on ollut sarja, joka sai kiinnostukseni shoujoon heräämään taas pitkästä aikaa! Minä ainakin taidan tilata lisää pokkareita nähdäkseni miten tässä käy~



So! That's about it for now! I'll give you one pic of Mio before you can go. While I've been sick, I've slowly tried to put her fullset -stuff on and boy can I tell you was it hard to get those arm-straps in place! But she is adorable and starting to remind me of a circus girl more and more. I'm thinking about her and Lucky (Soom Lucky) being a time-traveling duo who masquerade themselves as circus-artists... or something stupid like that. :3

---
No niin! Se melkein siitä tällä kertaa! Annan teillä vielä yhden kuvan Miosta lähtiäisiksi. Kipeänä ollessani oli pikkuhiljaa vetänyt noita fullset-kamppeita sille päälle ja voi pojat että nuo käsi...remmijutut oli hankalaa saada paikalleen! Mutta hän on suloinen ja muistuttaa yhä enemmän sirkustyttöä. Minulle tuli tässä yhtenä päivänä mieleen että Mio ja Lucky saattaisivat olla aikamatkustajia jotka esiintyvät sirkustaiteilijoiden valepuvussa.... tai jotain yhtä typerää siihen suuntaan. :3

8 comments:

  1. Voi millainen näky tuo hampurilaisen kirjakaupan mangahylly! Ihan vesi herahtaa kielelle. Kirottu kielitaidottomuus.... Jään paitsi kaikesta kivasta.

    Mion rensselit näyttävät kyllä sellaisilta joita ei heti tee mieli riisua kun on nuken kerran pukeisiin saanut. Mutta se lienee useimpien fullsettien tarkoituskin?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eikun kirja käteen ja opettelemaan. :3 Sarjakuvia ja romskuja lukemalla minäkin olen oppinut kieliä. Kyllästyin siihen kun suomeksi ei julkaistu sellaisia juttuja kuin olisin halunnut lukea. Aloitin esim. englanninkielisten juttujen lukemisen heti kun vähänkin osasin englantia, samoin ruotsin, saksan ja japanin kanssa. Kielten oppimisen kannalta on tosi tärkeää, että vain "näkee" sitä kieltä jossain, siten aivot pääsevät askartelemaan kielen kanssa paremmin kuin vain pelkkiä oppikirjan kappaleita ja tehtäviä jankkaamalla.

      Jep, totta puhuen en ajatellut hirveästi vaihdella Mion asua. Tykkään siitä juuri tuollaisena. :)

      Delete
  2. I hope you feel better soon! I remember being in bed with a back injury one summer many years ago and reading an Asimov collection non-stop. It featured I. Robot and The Naked Sun which I ended up enjoying more than the Foundation Trilogy, which was also included in the book. I read mostly non-fiction nowadays but I still enjoy Asimov's robot stories.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Thank you! :)
      I'm already well into The Robots of Dawn and the way Asimov writes makes you truly get captivated in the story! Some science fiction authors have a writing style that feels like it's dragging on and it's hard get swept into the story, especially if you're feeling unwell. But not Asimov!
      I think I'll continue to read more Asimov after I'm done with The Robots of Dawn.

      I'm also reading much more non-fiction nowadays because of my studies, but I've missed reading novels! When reading is something you do for "work" you quickly lose the sight of how it used to be a way to entertain yourself.

      Delete
  3. Kareshi kanojo no jijou alkaa vähän samaan tyyliin kuin Switch Girl, jos ei ole ennestään tuttu manga niin voisin suositella. Mää en taida olla Switch Girl, oon OFF-moodissa 24/7. :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. On tuttu sarja tuo. :) Itseasiassa tilasin Saksassa julkaistua Daisuki-shoujolehteä, jossa Kare-Kano ilmestyi. Se oli alkuun tosi hauska ja kiinnostava mutta pitkänä sarjana mielestäni sen tahti hiipui enkä muistaakseni ikinä jaksanut lukea sitä loppuun asti. Siinä vaiheessa kun sarja alkaa keskittyä pelkästään päähenkilöiden romansseihin tai seurustelusuhde-sotkuihin (kuten muistan että Kare-Kano kääntyi siihen että vatvottiin loputtomasti pääparin suhdetta...) niin en jaksa enää lukea... ^__^;; Mutta aluksi se oli tosi hauska!

      Ja näin käy tosi monelle pitkälle shoujo-sarjalle. Esim. Ouran High School Host Club oli aluksi tosi kiva, mutta en jaksa sitä "ÄÄÄ alkaako Haruhi seurustella Tamakin kanssa"-shittiä. Olen ehkä jotenkin epätyttömäinen siinä suhteessa että kun sarjat menee liikaa seurustelujuttujen puolelle niin tämä tyttö häipyy. Pelkään että näin käy Switch Girl!!-sarjallekin, huokaus.
      (ja anteeksi ei ollut tarkoitus dissata suositteluasi, kiva että suosittelit! Suosittele lisää vaan jos tulee jotain mieleen! :) )

      Heh, en minäkään ole Switch Girl, taidan itsekin lukeutua siihen OFF-kastiin. x'D But life's good so what's the sweat? :3 Ah niin! Joitakin tuon mangan OFF-ominaisuuksia en oikein tajua. Miksi jätskipurkin kannen nuoleminen olisi niin kamalaa? Ja kaikkí on kotona rönttövaatteissa (onhan?). Joskus tuntuu että me eurooppalaisnaiset ollaan varmaan japanilaisnaisten mielestä ihan barbaareja, hohoho.

      ....(nyyh). X''D

      Delete
    2. ^Oot muuten oikeassa tuossa asiassa.
      Mää en myöskään kestä monissa sarjoissa käytettävää loputonta pääparin väärinkäsitysten suota, toinen sählää ja toinen loukkaantuu, ikinä selitykset ei kelpaa ja sitten erotaan ja myöhemmin palataan yhteen. Toistetaan samaa kaavaa 10-20 pokkarin verran. u__u
      Ja kaikkein eniten vihaan sitä kun tavalliseen seikkailumangaan väännetään väkisin mukaan kömpelöä romantiikkaa, sellaista että tykätään muka toisesta ja vihaisena ja punastellen kielletään asia. Tai se kun päähenkilön ihastus on väkivaltainen tsunderetyttö. Kuka muka tykkää sellaisesta joka aina suuttuu samalla lyö tai potkii? Ugh! Olen puhunut. Meni vähän aiheen vierestä... :DDD

      Delete
  4. Mahtava mangaesittely! En ookkaan kyseistä sarjasta aikasemmin kuullukaan. Täytyy varmaan lukasta pari chapteria jos jäisin koukkuun kun tällanen shoujon suurkuluttaja olen. XD Tosin alan ehkä pikku hiljaa aikuistumaan enemmän (kauheeta!! O___O) kun ei jaksa enää ihan hirveesti innostaa sellaset sarjat joissa vatvotaan jo pelkästään kädestä pitämistä ja ensimmäistä pusua ainakin 8 mangan verran. Onneks markkinoille alkaa hitaasti mut varmasti ilmestyä enemmän vähän "vanhemmillekin" tarkotettuja sarjoja, esim. Happy Marriage on tällä hetkellä yks ihan ehdoton suosikki!

    Ja täällä ilmottautuu kanssa yks OFF-moodilainen! Mikään ei oo parempaa työpäivän jälkee ku heittää duunivaatteet seinää, vetää pieruverkkarit jalkaan ja alkaa pelaamaan tai kattelemaan animea. XD

    ReplyDelete